Työllisyyden kuntakokeilussa Tampereen kehyskunnissa toteutettiin syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana palvelumuotoiluprojekti, jonka avulla ForeAmmatti.fi-palvelu otettiin työllisyyspalveluissa onnistuneesti asiakastyössä käyttöön. Mukaan kehitysprojektiin saatiin lähes jokaisesta Tampereen kehyskunnasta vähintään yksi OMA-valmentaja ja muutamasta kunnasta myös esihenkilöitä. Projektia johti ja koordinoi palvelumuotoilun keinoja hyödyntäen Henna Jaakola Pirkanmaan TE-toimistosta.

– Toteutin palvelumuotoilun projektin osana tuotekehitystyön erikoisammattitutkintoani Tampereen aikuiskoulutuskeskuksessa. Kehittämistehtävän laadukkaan onnistumisen kannalta oli tärkeää, että mukaan saatiin kehittämisestä kiinnostunutta ja mielipiderikasta henkilöstöä työllisyyspalveluista, Jaakola kiittelee projektiin osallistuneita kollegoitaan sekä esihenkilöään Jari Kaijankoskea.

Kehittämistyön tavoitteena oli vahvistaa pilottitiimin avulla Tampereen kehyskuntien työllisyyspalveluissa valmentavan työotteen käsitettä sekä lisätä ymmärrystä työtapojen muutoksen vaikutuksista asiakaskokemukseen. ForeAmmattia hyödynnettiin palvelumuotoiluprojektissa työtapojen muutoksen apuvälineenä.

– Pilottitiimin vetämänä ForeAmmatin käytön hyötyjä sekä opastusta viedään eteenpäin henkilöstön sisällä ja toivottavasti myös Tampereen kehyskuntien ulkopuolelle, Jaakola toivoo.

Ketterää kehittämistä yli kuntarajojen pilottitiimin avulla

Projektissa syntyi Tampereen kehyskunnille ForeAmmatin käyttöön käyttöönottomanuaali sekä erilaisia video-opastuksia ja esitemateriaaleja. Lisäksi henkilöstön käyttöön tuotettiin kehitystyössä syntyneiden uusien työtapojen käyttöönottoon kannustavaa materiaalia.

Tampereen kehyskuntien työllisyyspalveluissa on voinut hyödyntää ForeAmmattia asiakastyön tukena jo ennen kehitystyötä. Projektin toteutusta edeltäneessä nykytila-analyysissa kuitenkin selvisi, että ForeAmmatin käyttö oli jäänyt vähäiseksi henkilöstön keskuudessa.

Valmentavan työotteen käsitteen ymmärtämisessä oli myös asiantuntijoilla eroja. Valmentava työote saatettiin nähdä esimerkiksi asiantuntijalähtöisenä, vaikka sen kuuluisi olla osapuolten vastavuoroista toimintaa. Ajatus asiantuntijalähtöisyydestä valmentavassa työotteessa lisäsi resurssipainetta jokapäiväisessä työssä ja loi haasteita toteuttaa valmentavaa työotetta.

– Huomioin kehittämistyössäni henkilöstön voimavarat sekä mahdollisuudet omaksua ja analysoida uutta tietoa, Jaakola kertoo.

– Siksi olikin luontevaa, että ForeAmmatin käyttöönoton pilotointi asiakastyön tueksi toteutettiin pienemmällä työryhmällä. Pilotointityössä löydetyt tavat hyödyntää ForeAmmattia vaikuttavasti asiakastyössä saadaan jalkautettua pilottitiimiin avulla Tampereen kehyskuntien työllisyyspalvelujen arkeen, vaikka koko henkilöstö ei osallistunut kehitysprojektiin, Jaakola jatkaa.

ForeAmmatin käyttöönoton pilotointi asiakastyön tueksi toteutettiin pienemmällä työryhmällä. Pilotointityössä löydetyt tavat hyödyntää ForeAmmattia vaikuttavasti asiakastyössä saadaan jalkautettua pilottitiimiin avulla Tampereen kehyskuntien työllisyyspalvelujen arkeen, vaikka koko henkilöstö ei osallistunut kehitysprojektiin.

Henna Jaakola

ForeAmmatti otettiin pilottitiimissä ripeästi ja ennakkoluulottomasti asiakastyöhön mukaan. ForeAmmatin käyttöönoton sekä käytön tueksi Foredata järjesti useamman koulutuksen pilottitiimille kehitystyön aikana. ForeAmmatti on Foredata Oy:n tuote.

– ForeAmmatin käyttöönoton ohessa tehtiin arvolupaustyöskentelyä, minkä myötä poistettiin asiantuntijoiden ennakkoluuloja ja muita uuden digipalvelun käyttöönoton esteitä, Jaakola kertoo.

Arvolupaustyöskentelyn tueksi pilottitiimi haastatteli Terhi Reinikaista, Foredatan valmennus- ja koulutuspäällikköä. Reinikainen auttoi pilottitiimiä arvolupaustyöskentelyssä löytämään perimmäiset syyt ForeAmmatin käytölle niin asiakkaan, asiantuntijan kuin työllisyysalueen näkökulmista. Näkökulmia hyödynnettiin työllisyyspalvelujen asiakasprofilointien sekä palvelupolkujen laadinnassa, joiden avulla muodostettiin projektin suurimmat ja vaikuttavimmat tulokset.

– Pilottitiimin kanssa löysimme ForeAmmatin käytölle asiakastyössä hyötyjä isommassa ja pienemmässä mittakaavassa. Samalla tunnistetut digihaasteet niin palvelun asiantuntija- kuin asiakaskäytössä kapenivat, Jaakola sanoo.

– Työskentelymme osoitti, että lopulta pienetkin ponnistelut ForeAmmatin käytön esteiden poistamiseen voisivat tuoda tarvittavia kustannushyötyjä kaikille palvelua käyttäville osapuolille tilaajasta tuottajaan ja käyttäjään. Palvelun arvo ja hyöty ei aina synny vain palvelusta itsestään, vaan toimia ja ymmärrystä tarvitaan myös prosessien muissa vaiheissa, jotta palvelusta saadaan mahdollisimman paljon irti. Tämä koskettaa myös muita palveluita kuin ForeAmmattia, Jaakola kertoo.

Työskentelymme osoitti, että lopulta pienetkin ponnistelut ForeAmmatin käytön esteiden poistamiseen voisivat tuoda tarvittavia kustannushyötyjä kaikille palvelua käyttäville osapuolille tilaajasta tuottajaan ja käyttäjään. Palvelun arvo ja hyöty ei aina synny vain palvelusta itsestään, vaan toimia ja ymmärrystä tarvitaan myös prosessien muissa vaiheissa, jotta palvelusta saadaan mahdollisimman paljon irti.

Henna Jaakola

Pilottitiimin työskentelyssä hyödynnettiin palvelumuotoilun menetelmiä, kuten asiakasprofilointeja, palvelupolkuja sekä benchmarkingia. Kaikki pilottitiimin työskentely sisälsi lukuisia erilaisia keskustelutehtäviä ja esimerkiksi kuvatyöskentelyä. Toiminnassa korostettiin dialogisuutta, kuntarajat ylittävää moniammatillista yhteistyötä ja asiakastyössä tehdyistä havainnoista oppimista.

ForeAmmatin avulla vastataan TE-palvelut 2025 -uudistuksen pyrkimyksiin

TE-palvelut siirretään kunnille 1.1.2025 alkaen. TE25-uudistuksen tarkoituksena on tuoda TE-palvelut lähemmäksi asiakkaita ja parantaa palvelujen saavutettavuutta, vaikuttavuutta sekä monipuolisuutta.

Uudistukset ovat lisänneet digitaalisten palvelujen tarjontaa työllisyyspalvelujen asiakkaille sekä digitaalisten järjestelmien käyttöä työllisyyspalveluissa. Digitaalisuuden lisääntyessä on tärkeää tarkastella myös henkilöstön digivalmiuksia.

Projektin aikana pilottitiimi vahvisti ymmärrystään valmentavasta työotteesta kokonaisvaltaisesti. Valmentavan työotteen laaja-alainen käsittely auttoi ymmärtämään myös työllisyyspalvelujen asiakasta.

– Hoksasimme, että asiakkaan käytössä ForeAmmatti tukee niin työllistymistä kuin työssä pysymistä. Lisäksi asiakas sai eväitä itsenäiseen ja aktiiviseen toimintaan työnhakijana, kun keskusteluissa asiakkaan kanssa hyödynnettiin asiakkaan ForeAmmattiin tuottamia tietoja, Jaakola kertoo.

Asiakkaan aktiivisuus tuo molemminpuolista hyötyä:

1. Resurssit jakautuvat asiantuntijan ja asiakkaan välillä vaikuttavammin. Aktiivinen asiakas työskentelee myös itsenäisesti ja entistä sitoutuneemmin työllistymisensä eteen. ForeAmmatti tukee asiakasta työllistymisen itsenäisessä edistämisessä. ForeAmmatti auttaa lisäksi asiantuntijaa ymmärtämään asiakkaan osaamista ja toiveita yhä paremmin, ja yksilöidymmin. Yksilöllisyys asiakaskohtaamisessa tarjoaa mahdollisuuden kohdentaa muita työnhakua tukevia palveluita aiempaa paremmin sekä hyötysuhteeltaan nopeammin. ForeAmmatti antaa myös asiantuntijalle vahvemman työmarkkinatuntemuksen. Näin ollen asiantuntija pystyy tarjoamaan enemmän konkreettisia vaihtoehtoja työllistymiseen ja tukea asiakkaan realistista käsitystä omasta tilanteestaan suhteessa työmarkkinoihin.
2. Yhteistyö ja työllisyyspalvelujen tunnettavuus lisääntyy. Työllisyyspalvelujen asiakkaalle muodostuu hyvä asiakaskokemus, kun asiakas saa yksilöllistä ja asiantuntevaa palvelua sekä konkreettista tietoa tilanteensa edistämisen tueksi. Myös asiakkaan palveluprosessissa mukana olleet yhteistyökumppanit, kuten esimerkiksi työnantajat tai oppilaitokset, voivat huomata mahdollisuudet hyödyntää työllisyyspalvelujen asiantuntijuutta työmarkkinoihin liittyen. Hyvä asiakaskokemus vie viestiä eteenpäin, mikä lisää yhteistyökumppaneiden määrää ja asiakkaiden aktiivisia yhteydenottoja. Tunnettavuuden lisääntyessä rakennetaan entistä vaikuttavampia, tehokkaampia ja yksilöllisempiä yhteistyöpolkuja.
3. Hyvien kokemusten ja lisääntyneen tunnettavuuden myötä myös elinvoima työllisyysalueilla lisääntyy – alueesta tulee houkutteleva työmarkkinoiden ja työllisyyden edistämisen näkökulmasta niin työnantajille kuin työnhakijoille.
4. Elinvoiman, hyvien asiakaskokemuksien ja työnhakija-asiakkaiden aktiivisen toimijuuden myötä työllistyminen nopeutuu ja työssä pysyminen helpottuu. Nopeus ja työssä pysymisen tukeminen luo kustannussäästöjä.

– Voidaankin siis todeta, että ForeAmmatin hyöty on juuri siinä, mihin myös TE25-uudistus pyrkii eli kohtaavampia palveluita, nopeampia muutoksia työnhaussa ja alueellisen elinvoiman esiin nostamista, Jaakola summaa.

Voidaankin siis todeta, että ForeAmmatin hyöty on juuri siinä, mihin myös TE25-uudistus pyrkii eli kohtaavampia palveluita, nopeampia muutoksia työnhaussa ja alueellisen elinvoiman esiin nostamista.

Henna Jaakola

Jaakola näkee paljon hyötyjä kuntarajat ylittävien ja useiden toimijoiden tiiviissä yhteiskehittämisessä, jossa syntyy kaikkia osapuolia hyödyttäviä ja resurssitehokkaita toimintatapoja asiakastyön tueksi. Hän kokee, että yhteiskehittäminen olisi erityisen hyödyllistä asiakastyötä tekevien OMA-valmentajien työssä. Hän toivoisi, että tällaisia proaktiivisia palvelumuotoiluprojekteja hyödynnettäisiin enemmänkin työllisyyden edistämisen toimikentällä.

– Perinteisesti OMA-valmentajan rooliin ei kovinkaan helposti sulaudu näin tiiviisti toteutettu yhteiskehittäminen. Tämä on harmillista, sillä ajallisesti työskentelyt eivät vieneet juurikaan aikaa OMA-valmentajan työstä, mutta toivat kaivattua haasteiden poistoa palvelun käyttöön, Jaakola sanoo.

ForeAmmatin käytöstä on selvää hyötyä asiantuntijan työssä

Ylöjärven kaupungin työllisyyspalveluissa OMA-valmentajana toimiva Anette Piitari oli mukana palvelumuotoiluprojektin pilottitiimissä. Piitari on kokenut ForeAmmatin auttavan hänen työtään tuetun työllistymisen palvelujen asiakkaiden kanssa. Eritoten ForeAmmatin Kykyviisari-itsearviointi sekä kattavat työmarkkinatiedot ovat hänellä käytössä asiakastyön tukena.

– Usein mielletään, että vain alkupalvelujen asiakkaat hyötyvät ForeAmmatin käytöstä mutta olen eri mieltä. Osaamiskartoituksen tekemisen lisäksi asiakas voi ForeAmmatissa tarkastella myös työkykyään laajasti Kykyviisarin avulla ja tutustua kiinnostavien ammattialojen kilpailutilanteeseen työmarkkinatiedoista, Piitari sanoo.

– Asiakkaan on hyvä olla tietoinen hakemansa alan kilpailutilanteesta. Jos esimerkiksi ala on kovin kilpailtu, on erottautuminen tärkeää. Asiakkaan on myös hyvä hahmottaa, että alalle voi päästä erilaisia reittejä pitkin, kuten työkokeilun kautta, Piitari jatkaa.

Usein mielletään, että vain alkupalvelujen asiakkaat hyötyvät ForeAmmatin käytöstä mutta olen eri mieltä. Osaamiskartoituksen tekemisen lisäksi asiakas voi ForeAmmatissa tarkastella myös työkykyään laajasti Kykyviisarin avulla ja tutustua kiinnostavien ammattialojen kilpailutilanteeseen työmarkkinatiedoista.

Anette Piitari

Piitari oli käyttänyt ForeAmmattia aiemmin työssään valmentajana Työtalossa ja Arffmanilla. Kun Piitari aloitti Ylöjärven kaupungilla OMA-valmentajana, ei työllisyyspalveluissa vielä käytetty ForeAmmattia asiakastyön tukena.

– Koin aluksi, että olin ilman ForeAmmattia niin sanotusti kädetön. Ilman ForeAmmattia käytössäni ei ollut Kykyviisaria, Osaamiskartoitusta tai laajoja työmarkkinatietoja asiakastyössä, Piitari kertoo.

Piitari kuitenkin tottui tilanteeseen ja työtavat muovautuivat sen mukaan. Kun Jaakolan vetämänä kehyskuntien yhteinen palvelumuotoiluprojekti alkoi, Piitari lähti mukaan pilottitiimiin.

– Vaikka olin käyttänyt ForeAmmattia aiemmin työssäni, pitkän ajan jälkeen koin silti palvelun käyttöönoton haastavaksi, Piitari naurahtaa.

– ForeAmmatin käyttöönotto vaatii tietenkin omien toimintatapojen muutosta. Täytyy ymmärtää miksi ForeAmmatti kannattaa ottaa työvälineeksi. Asiakas voi hyötyä ForeAmmatista paljonkin työnhaussaan, joten minusta on hyvä tarjota asiakkaille tämä mahdollisuus. Samoin saan ForeAmmatin työmarkkinatiedoista tukea asiakastyöhön, Piitari luettelee.

Piitari koki ForeAmmatin käyttöönotossa normaalia alkukankeutta. Piitari mietti esimerkiksi, mistä hän avaa ForeAmmatin tietokoneelle, mistä hän tilaa asiakkaalle käyttöoikeudet ForeAmmattiin ja mistä eri tiedot ForeAmmatista löytyvät. Esimerkiksi näihin käyttöönoton haasteisiin kehitettiin ratkaisuna palvelumuotoiluprojektissa ForeAmmatin käyttöönottomanuaali ja muita käytön tuen materiaaleja.

Tykkäsin Jaakolan vetämän projektin toteutustavasta, kun huomioitiin valmentava työote toteutuksessa. Haluamme työllisyyspalveluissa viedä palveluja enemmän asiakaslähtöiseen ja valmentavaan suuntaan, vaikka teemmekin viranomaistyötä.

Anette Piitari

– Tykkäsin Jaakolan vetämän projektin toteutustavasta, kun huomioitiin valmentava työote toteutuksessa. Haluamme työllisyyspalveluissa viedä palveluja enemmän asiakaslähtöiseen ja valmentavaan suuntaan, vaikka teemmekin viranomaistyötä, Piitari sanoo.

– Toivon, että saamme henkilöstöstä kaikki rohkeasti kokeilemaan ForeAmmatin käyttöönottoa, Piitari kannustaa.

Lue lisää TE-palvelut 2025 -uudistuksesta Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta >>