Osaamispohjaisuus alueen strategisena valintana

Vuoden 2024 ForeAmmatin viimeinen virtuaalinen kahvitunti pidettiin talvisena tiistaiaamuna joulukuun ensimmäisellä viikolla. Jukka Suontaustan haastateltavaksi runsaslukuisen Teams-yleisön eteen oli saapunut Kuopiosta työllisyysjohtaja Pirjo Oksanen, joka siirtyy vuoden 2025 alussa Kuopion työllisyysalueen johtoon.

Kuten arvata saattaa, Oksanen ei valikoitunut täysin summamutikassa haastateltavaksi ForeAmmatin aamukahvitilaisuuteen työllisyysalueiden starttaamisen ja TE24-uudistuksen kynnyksellä. Foredata Oy on tehnyt Kuopion työllisyyspalvelujen kanssa yhteistyötä jo usean vuoden ajan ja ForeAmmatti-palvelua on hyödynnetty laajasti alueen osaamispohjan kartoittamisessa. Osaamispohjaisuus nähdään Kuopiossa elinvoiman edellytyksenä ja se onkin strateginen valinta alueen työllisyyden hoitamisessa pian myös koko työllisyysalueella. Oksasen mukaan strategia on, että pystytään tekemään osaamis- ja ammattitaitokartoitukset kaikille asiakkaille mahdollisimman kattavasti.

Kartoituksia on tehty työllisyyspalveluiden asiakkaiden lisäksi mm. ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa opiskeleville ja lisäksi esimerkiksi työllisyysalueelle siirtyvä henkilöstö on tehnyt ForeAmmatin osaamiskartoituksen. Osaamiskartoituksia on hyödynnetty myös työnantajien tarvenäkökulmasta, kun on kartoitettu alueen työnantajien tämän hetken ja tulevaisuuden osaamis- ja osaajatarpeita.

Osaamiskartoituksen hyödyt ovat monitahoisia ja kertautuvat käytön myötä. Kokonaisuuden kannalta on keskeistä ymmärtää koko osaajapoolia, jotta voi rakentaa tulevaisuutta ja palveluja tulevaisuuden tarpeisiin sekä houkutella alueelle uusia yrityksiä. Kartoittajan kannalta olennaista on oman osaamisen tunnistaminen ja osaamisen sanoittaminen oman työnhaun tukemiseen. Työnantajien kannalta on tärkeää, että esitettyihin osaamistarpeisiin voidaan nopeastikin kohdentaa henkilöitä, joilla on omassa osaamiskartoituksessa juuri niitä osaamisia, joita työnantaja etsii.

Muutosjohtamista

Osaamispohjaisuuteen ei Pohjois-Savossa olla ajauduttu vahingossa tai epähuomiossa. Kyseessä on tietoinen toimintakulttuurin muutos, jota pitää jaksaa perustella. Niin sanotun vanhan mallin mukaisia rutiineja ja asenteita ei saa pois ilman henkilöstön määrätietoista tukemista ja johtamista. Osaamispohjaisuus edellyttää, että aivan ensimmäisestä asiakaskontaktista alkaen osaamiskartoituksen tekeminen on keskeisesti läsnä asiakastyössä.

Muutosjohtamisessa on jaksettava perustella, että tämä on se asia, mitä pitää tehdä. Muuten muutos ei tapahdu.

Pirjo Oksanen, Kuopion kaupungin työllisyysjohtaja

Mitä siis tarvitaan, että koko organisaatio ostaa ”osaaminen edellä” -ajatuksen? Oksanen korosti pitkäjänteisyyttä ja johdon tuen lisäksi henkilöstön joukossa olevia pioneereja, jotka jaksavat muistuttaa kollegoilleen, että osaamiskartoitus ei pure ja sitä kannattaa hyödyntää konkreettisesti näin ja näin.

Hankkeet apuna muutoksessa

Oli kyseessä mikä hyvänsä asia, kaiken muutoksen toteuttamista ei voi tehdä samanaikaisesti kaikille. Kuopiossa on havaittu, että sisäiset hankkeet tukevat strategista ajattelua ja ne ovat osoittautuneet hyväksi välineeksi täsmäkehittämisessä, kuten esimerkiksi Osaamisperusteinen rekrytointi -hanke työnantajien tarpeiden selvittämisessä. Hankkeet ovatkin toimineet pilottikohteina erilaisille osaamispohjaisuuteen liittyvien uudistusten osille, joita ei olisi voinut tehdä suoraan perus- ja arkityöstä käsin.

Hyvänä esimerkkinä toimivasta hankeosaamisesta on myös Osaamistili, jota varten ensin toteutettiin esiselvitys ja sittemmin hanke, joka toimii ESR+ -rahoituksella. Osaamistilin avulla voidaan tukea työnhakua yksilöllisesti, tarjoamalla räätälöityjä, lyhytkestoisia koulutuksia, esimerkiksi kielitaidon valmentamista, tai tietosuoja-asioita. Tavoitteena on aina luoda asiakkaalle paremmat edellytykset työllistyä.

Miltä näyttää tulevaisuus?

TE24-uudistuksen kynnyksellä Kuopion alueen jo vuosia sitten alkanut osaamis- ja osaajapoolin selvittäminen ja ymmärtäminen antaa tukevan selkänojan ja mahdollisuuden suunnitella työllisyydenhoidon toimia vaikuttavasti.

Oksasen mukaan osaamiskartoituksen tehneet ihmiset ovat potentiaalinen kohderyhmä, jolle viedä koko digitaalisten palveluiden käyttöönottoa eteenpäin. Digitaalisen osaamiskartoituksen tekeminen voidaan sellaisenaan nähdä signaalina asiakkaan halusta ja osaamisesta käyttää digitaalisia palveluja. Tällöin asiakkaalle voidaan tarjota laajempaakin digitaalisten palveluiden kokonaisuutta, eikä vain ”poman paukuttamista” (pohjoismainen työvoimapalvelumalli).

Kuopion käytössä olevaan Claned-oppimisalustaan (Clanediin pääsee myös ensin ForeAmmattiin kirjautumalla, toim. huom.) voidaan sisällyttää esimerkiksi alkavien yrittäjien koulutussisältöjä varsinaisten yrityskurssien oheen. Kuopioon on palkattu asiantuntija pohtimaan verkkopedagogiikkaa, jotta diginä toteutetut koulutukset ja niiden sisällöt saadaan suunnittelua, aikataulutettua, jaksotettua ja vaiheistettua käyttäjälle oikeanlaisesti annosteltuna, asiakkaan tarpeen mukaisesti.

Lopuksi Oksanen mainitsi vielä, että Kuopiossa toteutettu muutos ei perustuu sellaisenaan johonkin tiettyyn menetelmään, viitekehykseen tai teoriaan. Kaikkea osaamispohjaisuuteen tähtäävää työtä on tehty monin tavoin perustyön ohessa, sisäisten hankkeiden ja käytössä olevien digitaalisten palveluiden tukemana.

Tällä kohtaa on aiheellista lausua lämpimät kiitokset kaikille vuoden aikana ForeAmmatin virtuaalisille aamukahveille osallistujille. Suurkiitos haastateltavina olleille, keskustelijoille ja kommentoijille. Ja erityiskiitos viimeisen kahvikerran osalta Pirjo Oksaselle erittäin mielenkiintoisista strategisista ajatuksista ja näkemyksistä työllisyyspalvelujen osaamispohjaisuuteen!