Pääosin joko Tilastokeskuksen tai Työ- ja elinkeinohallinnon tilastoihin perustuva ForeAmmatin työmarkkinatietokokonaisuus on täysin uniikki tietolähde esim. työnhaun tai ammatinvalinnan tueksi. Siinä hyödynnetään eri tilastolähteistä peräisin olevaa tilastotietoa ja yhdistellään eri luokitustasoista dataa tavalla, johon muut toimijat Suomessa eivät pysty.

ForeAmmatin erityispiirteenä ovat jo vuosia ollut ammattien kilpailutilanne-ennusteet, joiden avulla voidaan arvioida jokaisen ammatin suhteellista työllistymisen helppoutta tai vaikeutta eri puolilla Suomea. Ennuste ei suoraan kerro, missä ammateissa työtä on muutaman vuoden kulutta tarjolla. Ennuste kuitenkin kertoo, millaiseen kilpailuun työpaikoista on hyvä varautua eri ammateissa ja eri alueilla. Ennustetta voi lisäksi verrata ForeAmmatissa näkyvään aiemman kuukauden tietoon avoimien työpaikkojen ja työnhakijoiden suhteesta, joka kertoo tämän hetken kilpailutilanteesta.

Viimeisin ForeAmmatin tilasto- ja ennustejulkaisu tapahtui muutama päivä sitten. Tarkasteltaessa ForeAmmatin PRO-työmarkkinatiedoissa eri ammattien uusia tilastoja ja ennusteita koko Suomen tasolla, suurimpia poistumalukuja löytyy lähihoitajien, toimisto- ja laitossiivoojien sekä sairaanhoitajien ammateista. Näissä ennusteen mukainen (eläke)poistuma on yhteensä yli 30 000 henkilöä vuoden 2028 loppuun mennessä. Kyseisissä ammateissa kilpailutilanne-ennuste onkin koko maan keskiarvona hyvä. Myyjiä eläköityy myös paljon, mutta kilpailutilanne-ennuste on silti heikko, sillä ammatin työttömien määrä on korkealla ja ammattiin valmistuvien määrä on suuri.

ForeAmmatista voi helposti selvittää, miltä kyseisten ammattien tilanne näyttää aluekohtaisesti.

Miksi tehdä ennusteita?

ForeAmmatin kilpailutilanne-ennusteiden päätarkoitus ei ole maalata yksityiskohtaista kuvaa koko työelämän tulevaisuudesta eri ammattien ja alueiden osalta. Miksi siis käyttää valtavasti aikaa ja tehdä tällaisia ennusteita? Ja vielä jokaisesta ammatista ja alueesta!

Meidän mielestämme olennaisin hyöty ennusteista on saada vihjeitä mahdollisesta huonosta valinnasta esimerkiksi urasuunnittelun tueksi. Eli jos jonkin ammatin tai alueen, saati näiden yhdistelmän kilpailutilanne-ennuste näyttää totaalisen surkealta, kannattaa ehkä pohtia suunnitelma B:n käyttöönottoa ja suunnata muille aloille.

ForeAmmatin ennusteita voi hyvinkin käyttää hyödyksi omien suunnitelmien vahvistamiseksi, mutta erityisesti ennusteista on hyötyä silloin, kun niiden myötä vältetään kardinaalimoka oman uravalinnan osalta. Mutta entä jos se ehdoton tavoiteammatti on juuri se, jossa tulevaisuuden tilanne ei totisesti näytä hyvältä? Tällöin kannattaa ainakin varautua siihen, että edessä voi olla kivinen tie.

Erityisesti ennusteista on hyötyä silloin, kun niiden myötä vältetään kardinaalimoka oman uravalinnan osalta.

Minkä vuoden ennuste?

Mitä ennusteen yhteydessä mainittu vuosiluku kertoo? Olemme monesti hikoilleet tämän viattomalta kuulostavan kysymyksen edessä. Kysymys on nimittäin oikeasti vaikea. Yksittäisen ajanhetken sijaan ennuste kertoo pikemminkin, millainen on kyseisen ammatin ja alueen kilpailutilanne keskimäärin ennusteen tekemisen hetken sekä vuoden 2028 viimeisen päivän välisen ajanjakson aikana.

Ennustejakson tulkinnassa on myös hyvä muistaa termi kertymä. Kertymää ovat sekä ennusteajanjaksolla tapahtuvat eläköitymiset, ammattiin valmistumiset sekä kyseiselle alueelle ja kyseiseen ammattiin suuntautuva maahanmuutto. ForeAmmatin PRO-puolella on tarkasteltavissa tarkasti, kuinka paljon tätä kertymää on odotettavissa ennusteen julkaisuhetken ja sen päättymishetken välillä. Vaikka kertymä ei välttämättä etene täysin lineaarisesti, on selvää, että kaikki kertymä ei kuitenkaan tapahdu vasta ennustejakson lopulla.

Ennustaminen muuttuu tänä vuonna

Aiemmin ForeAmmatin kilpailutilanne-ennusteet on pääsääntöisesti julkaistu 1–2 vuoden välein ja yhdellä ennusteella on sitten menty tuo 1–2 vuotta. Nyt tähän julkaisuaikatauluun tulee odotettu muutos. Alkuvuodesta tapahtuneen pääasiallisen ennustejulkaisun lisäksi teemme myöhemmin tänä vuonna kaksi pientä tarkistusta ennusteeseen. Ensimmäinen tarkistushetki koittaa jo keväällä ja toinen syksyllä. Näin saamme viimeisimmät julkaistut työmarkkinatilastotiedot (esim. työttömien määrät ja työvoimatutkimuksen julkaisut) ennusteisiin mukaan aiempaa paremmin. Tällä samalla yhden pääjulkaisun ja kahden tarkistuskierroksen sabluunalla edetään myös seuraavien vuosien ennusteiden kanssa.