Palveluntuottajat merkittävässä roolissa digitaalisen osaamiskartoituspalvelun menestyksessä Hämeen alueella

Syyskauden 2024 ensimmäinen ForeAmmatin virtuaalinen aamukahvitilaisuus käytiin leppoisissa tunnelmissa. Foredatan kaupallisena johtajana toimivan Jukka Suontaustan haastateltavana, runsaslukuisen yleisön edessä, oli Hämeen ELY-keskuksen työvoimapalveluasiantuntija Tea Roine. Aiheena oli erityisesti Digitaalinen osaamis- ja ammattitaitokartoitus -palvelu (eli tuttavallisemmin ForeAmmatin Osaamiskartoitus) ja Hämeen malli sen käyttämisessä.

Digitaalinen osaamis- ja ammattitaitokartoitus -palvelu on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kilpailuttama ja hankkima palvelu erityisesti työnhakijoille ja asiantuntijoille 13 ELY-alueelle. Tähän mennessä palvelun piirissä on valtakunnallisesti valittu osaamiskartoituksiin yli 1,3 miljoonaa ESCO-osaamisluokituksen osaamista.

Hämeen mallissa huomioidaan myös palveluntuottajat

Hämeessä osaamiskartoituspalvelua on käytetty asiakastyössä niin kuntakokeiluissa kuin TE-palveluissakin. Hämeen malli muodostui näiden lisäksi koko ajan kasvaneesta palveluntuottajien hyödyntämisestä. Näin ollen Hämeessä palvelun kohteena olevat henkilöasiakkaat saivat antaa osaamiskartoitukselleen näkyvyyden niin palveluntuottajalle kuin ohjaavalle viranomaisellekin. Ja tämä toimii Roineen mukaan hyvin!

Roine kertoi, että Hämeessä oli alun perin tavoitteena todella isot käyttäjämäärät ja sen myötä suuren osaamisperusteisen massadatan synnyttäminen. Kunnianhimoiseen, jopa 5000 osaamiskartoituksen tavoitteeseen ei aivan tulla pääsemään, mutta joka tapauksessa palvelun avulla on saatu muodostettua hyvä kuva alueen osaajista, myös tulevaisuuden päätöksenteon tueksi. Tässä olennaisena osana ovat olleet Foredatan toteuttamat kertyneeseen massadataan pureutuvat infotilaisuudet.

Osaamiskartoitusten määrällisen tavoitteen saavuttamisessa Tea Roine kehui palveluntuottajia ja korosti heidän merkitystään henkilöasiakkaiden työllistymisen tukemisessa osaamisperusteisesti. Foredatan Jukka Suontausta vahvisti tämän huomion ja kertoi palvelun käyttöönottomäärien olleet suuria juuri palveluntuottajilla. Tätä helpotti, että osalle palveluntuottajista ForeAmmatti oli entuudestaan tuttu.

Hellävaraista sapiskaa annettiin sen sijaan ohjaaville asiantuntijoille. Roine tosin muistutti, että muuttuvalla työllisyydenhoidon toimintakentällä, lakisääteisten tehtävien kiireisessä arjessa ja kymmenien muidenkin asiakkaille tarjottavien palveluiden viidakossa yksittäisen digipalvelun hyödyntäminen ei ole välttämättä yksinkertaista kuntakokeilun tai TE-toimiston asiantuntijalle.

Työnhakuvelvoite merkittävässä roolissa palvelun käytön lisääntymisessä

Syyskuu 2023 oli merkittävässä asemassa Hämeen osalta digitaalisen osaamiskartoituspalvelun käytössä. Roine kertoi, että tuolloin Hämeessä päätettiin, että ForeAmmatin osaamiskartoituksen käyttö voitiin tulkita työnhakuvelvoitteen täyttämiseksi. Tämä nosti selvästi käyttäjämääriä. Aamukahvitilaisuudessa tuli vahvistusta tälle huomiolle myös muilta alueilta.

Tulevaisuudessa digitaalisten palveluiden merkitys kasvaa myös työllisyydenhoidossa

Tilaisuudessa suunnattiin katseita tietysti myös tulevaan työllisyysalueaikaan. Jukka Suontausta kysyi, millaisia asioita olisi hyvä huomioida tai nostaa Hämeen mallin oppeina tulevaisuuteen ja tuleville työllisyysalueille. Roine korosti jämäkästi digitaalisten palveluiden merkitystä tulevaisuudessa. Ideaalitapauksessa jokainen uusi asiakas saisi osaamiskartoituksen tehtäväkseen heti asiakkuuden alussa. Tässä tavoitteena olisi sekä nykyisen osaamisen tunnistaminen sekä sanoittaminen työnhakua varten että mahdollisten osaamiskapeikkojen havainnointi ja sen myötä osaamisen täydentäminen tai päivittäminen. Myös työnantajille suunnattua osaamistarpeiden kartoitusta olisi hyvä viedä eteenpäin. Tässä yhteydessä Roine muistutti myös, että Foredatan valtakunnallista osaamista kannattaisi hyödyntää alueilla jatkossakin.

Mielestäni jatkossakin kannattaa hyödyntää Foredatan valtakunnallista osaamista sekä jatkaa yhteistyötä.

Tea Roine, Hämeen ELY-keskus

Roine pitää ennalta hyvänä asiana, että työllisyyteen palveluhankinnat tehdään jatkossa lähempänä palveluiden loppukäyttäjiä. Näin jo hankintojen suunnitteluvaiheessa päästään lähemmäksi asiakastyötä tekeviä asiantuntijoita kuin mitä nyt valtakunnallisen palveluhankinnan myötä oli mahdollista päästä. Jatkossa paikallisosaaminen ja tiiviit asiantuntijaverkostot korostuvat, samaten hedelmällinen vuoropuhelu ja palveluiden helpompi muokkaaminen tarpeita vastaaviksi.

Roine visio tulevaisuuden palveluille nykyistä kohdennetumpia kampanjoita, joissa korostetaan digipalveluiden hyötyjä niin työnhakijoille kuin asiantuntijoillekin, mutta myös työllisyysalueiden johdolle esim. tiedolla johtamisen tueksi.

Digitaalinen osaamiskartoituspalvelu toimii asiakkaiden tukena myös työllisyysalueiden aloittaessa toimintansa

Vaikka ELY-alueille hankittujen digitaalisten osaamiskartoituspalveluiden määräaika uusien asiakasohjausten osalta alkaa lähestyä loppuaan, on hyvä muistaa, että palvelu on työnhakijalla käytössä 10 kuukautta käyttöönotosta. Eli työllisyysalueelle siirtyvien asiakkaiden työnhakua voidaan tukea digitaalisesti myös nykyisen palvelun avulla. Ja asiakkaiden ohella myös työllisyysalueille siirtyvät asiantuntijat voivat hyödyntää palvelua vielä ensi vuonnakin.

Kiitokset vielä Tealle sekä muille aamukahveille osallistujille!